+358 40 187 8752 info@patruunantalo.fi
Patruunantalo on monipuolinen majoitus-, kokous- ja juhlakartano vain 70 minuutin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta ja 15 minuuttia Loviisasta ja Kotkasta. Patruunantaloon voit tuoda vaativimmatkin asiakkaasi.
Patruunantalo on rauhallisen sijaintinsa vuoksi oiva paikka rentoutumiselle. Rakennukset on entisöity rakkaudella sekä historiaa kunnioittaen ja kartanon korkeat huoneet luovat arvokkaan tunnelman.

Haluamme tarjota teille parhaan mahdollisen elämyksen.

Kysy tarjousta

Faktat

$
  • 22 huonetta
  • 47 vuodepaikkaa
  • 7 kokoustilaa
$
  • Aulabaari
  • Ravintola
  • Viinikellari
$
  • Puotimuseo
  • Karting-rata
  • Rantasauna ja palju joen rannalla
$
  • Sähkösauna
  • Takkatupa

Huoneet

Kartanon yläkerrassa on 7 tunnelmallisesti sisustettua majoitushuonetta. Huoneisiin luo uniikin tunnelman näkyvillä olevat vanhat kattohirret.
Viereisessä Hunajatalossa on 10 upeasti uudistettua huonetta. Hunajatalon majoitushuoneet on kaikki varustettu jäähdytyslaitteella.
Pihapiirissä sijaitsevalla Wanhalla Paloasemalla on 4 majoitushuonetta jopa 12 hengelle ja viihtyisä olohuone sekä keittiö. Paloasema sopii vaikka viikon perhe- tai kalastusmatkan majoitukseen.
Tiloihimme mahtuu yöpymään parhaimmillaan yli 40 henkeä.

Varaa huone

tästä.

Kokous- ja juhlatilat

Patruunantalo tarjoaa monipuolisia kokoustiloja ja paketteja, joita voidaan räätälöidä tarpeidesi mukaan. Voimme myös tarjota kokouspäivääsi piristävää oheisohjelmaa. Kaikissa kokoustiloissamme on nykyaikaiset kokousvarusteet. Kokoustilan kahvipöytä takaa sen, että vireystaso pysyy korkealla koko päivän.

Kun haluat juhlillesi loistavat tavanomaisuudesta poikkeavat puitteet autamme sinua kaikin tavoin olipa kyseessä perhejuhlat, syntymäpäivät, häät, yritysjuhlat- tai tilaisuudet.

Patruunantalossa voit ottaa rennosti kaveriporukalla Rantasaunallamme tai juhlia viinien kera viinikellarissamme. Patruunantalossa on täydet A-oikeudet eli juomatarjoilu hoituu kauttamme helposti ja vaivattomasti.

Tilojen kapasiteetit

Alakerran kokoustila

  • 30 henkilöä teatterimuodossa
  • 30 henkilöä luokka- tai u-muodossa

Alakerran kabinetti

  • 20 henkilöä teatterimuodossa
  • 15 henkilöä luokka- tai u-muodossa

Yläkerran kokoustila

  • 60 henkilöä teatterimuodossa
  • 40 henkilöä luokkamuodossa
  • 20 henkilöä u-muodossa

Viinikellari

  • 12 henkilöä

Palokunnantalo

  • 8 henkilöä

Jokirannan saunatila

  • 12 henkilöä

Kartanon jugend-juhlasalit 3 kpl

  • 120 henkilöä

Alakerta

Yläkerta

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

tästä.

Palvelut

Viinikellari

Jos haluatte viettää tunnelmallista iltaa, viinikellari on oikea paikka sille.
Viinikellarissa voitte nauttia lasilliset viiniä ennen illallista tai viettää koko illan ammattitaitoisen viinimestarin johdolla. Sommelier perehdyttää teidät viinien mielenkiintoiseen maailmaan.
Perustasting

Maistamme 4–6 viiniä eri rypäleistä, eri alueilta ja eri tuottajilta. Paneudumme maistelutekniikkaan ja vertailemme viinien ulkonäköä, aromeja ja makuja.

Ruoan ja viinin yhdistäminen

Maistamalla yhtä viiniä ja yhdistäen sen makulautaseen, saamme 8 eri makua. Lopuksi vertaamme toisen tyyppisen viinin tuomaa vaikutusta ja maistelun lomassa käymme läpi ruokien hallitsevia perusmakuja ja mitä ne viiniltä vaativat.

Viini ja juusto

3 eri juustoa ja 3 eri viiniä, miksi eri juustot vaativat seurakseen erilaisen viinin

Samppanjatasting

Samppanjan historiasta tähän päivään, kuinka samppanja valmistetaan, maistelemme erilaisia samppanjatyylejä. Kuinka kuplat syntyvät, miten samppanja saa makeutensa vai saako se sitä ollenkaan.

Ja tietenkin avaamme samppanjapullon sapelilla!

Portviini tai sherrytastingit

Jalojen juomien tasting

Haluaisitko tietää enemmän konjakista tai mallaswhiskystä, haluatko maistaa rinnatusten konjakkia, calvadosta ja espanjalaista brandya?

Mitä on grappa, näihin kysymyksiin vastaa jalojen juomien tasting.

Rantasauna

Takaamme että rantasaunassamme tulee aidot löylyt nautittua, kiukaassamme on yli 1000kg kiveä. Rantasauna on rauhallisen Kymijoen rannalla mikä kutsuu uimaan ja virkistymään. Vaihtoehtoisesti
rentoutua voi myös rantapaljussamme. Tilavassa takkatuvassa maistuvat kylmät saunajuomat tai makoisat saunaruuat.

Nauttikaa aidoista puulämmitteisistä löylyistä ja rentoutumisesta kylpypaljussa hyvien ystävien, työkavereitten, harrastusporukan tai yritysasiakkaitten kanssa.

Ota yhteyttä ja kysy palvelujen hinnoista

tästä.

Historia

Patruunantalo sijaitsee historiallisella Stockforsin tehdasalueella. Kaksi norjalaista herrasmiestä, Ole Nerdrum ja Olaf Bulow ”löysivät” Stockforsin alueen vuosisadan vaihteessa, ja perustivat alueelle puuhiomon. Oy Stockfors Ab olikin yksi Suomen suurimmista puuhiomoista tuohon aikaan, valmistaen puuhioketta ja märkämassaa paperiteollisuuden tarpeisiin, toki myös vientiin. Kuten tehtaan norjalaiset perustajat, heidän seuraajansakin oli yrityksen johtajana ulkomaista sukujuurta. Leonard Baumgartner oli sveitsiläistä sukua, jonka juuret pn pystytty jäljittämään aina 1300-luvulle saakka.

Baumgartner siirtyi 1909 Stockfors Oy:n puuhiomon ja sahan isännöitsijäksi Pyhtäälle. Vaikka Olaf Bülow johtikin yhtiötä, Baumgartner otti heti alusta lähtien ohjakset lujasti käsiinsä, mistä oli osoituksena esimerkiksi uuden myllyn rakentaminen Pyhtään kirkonkylään. Baumgartner ehdotti myllyn rakentamista yhtiökokouksessa kesäkuussa 1910, mutta asia päätettiin lykätä vuodella. Asian tullessa uudelleen esille Baumgartner ilmoitti, että mylly oli jo paitsi rakennettu myös täydessä käynnissä. Kokous ei voinut muuta kuin tunnustaa ja hyväksyä tosiasian.

Baumgartner ryhtyi myös pian hankkimaan yhtiön osakkeita. Yhtiökokouksessa 1910 hän ilmoitti ostaneensa eräältä alusta lähtien mukana olleelta osakkaalta 36 osaketta. Hän oli maksanut osakkeiden nimellisarvosta 40 prosenttia, mikä osoitti myyjän pessimististä suhtautumista Stockforsin tulevaisuuteen. Yksi pessimismin syy oli yhtiön entisen johdon kyvyttömyys turvata edullinen raaka-aine. Baumgartner sai kuitenkin tämän keskeisen menoerän laskemaan 40 prosenttia jo toisena isännöitsijävuotenaan. Tehokkuus oli yksi niistä ominaisuuksista, jotka tekivät Baumgartnerista sopivan henkilön kehittämään Stockforsista vakavaraisen teollisuuslaitoksen.

Baumgartner halusi turvata raaka-aineen saannin vähitellen yhtiön omilla metsävaroilla. Stockforsin maaomaisuuteen kuului 1903 metsää 2 000 hehtaaria, ja vuosikymmenen lopulla ostettiin 5 000 hehtaaria lisämaata. Näiden hankintojen laskettiin turvaavan yhtiön raaka-ainehuollon kahdeksaksi vuodeksi eteenpäin.

Stockforsin maaomaisuus kasvoi 30 000 hehtaariin 1918–1939, ja Baumgartnerin henkilökohtaiseen omaisuuteen kuuluneet Näsen kartano Perniössä ja Sköldvikin kartano Porvoon maalaiskunnassa (yhteensä noin 15 000 hehtaaria) vahvistivat niin ikään yhtiön raaka-ainehuoltoa. Toista maailmansotaa seuranneiden pakkoluovutusten jälkeen Stockforsin maaomistukset vähentyivät 24 000 hehtaariin.

Maaomaisuuden ansiosta Stockfors paitsi turvasi raaka-ainehuollon myös pystyi valmistamaan maataloustuotteita kohtuuhintaan muun muassa yhtiön henkilöstölle. Maataloustuotanto muodostikin välillä 1914–1934 jopa neljäsosan yhtiön liikevaihdosta.

Baumgartnerin yksityinen maaomaisuus, jota hoidettiin perinteisesti yhdessä yhtiön maiden kanssa, oli 1940-luvulla noin 16 000 hehtaaria. Stockforsin omistuksessa olleet maatilat olivat pääsääntöisesti aikansa mallitiloja, joita yhtiön johtaja hoiti innokkaana maanviljelijänä kuin omiaan. Merkittävimmät maatilat olivat 1914 hankitut Stockforsin (entinen Terchoffin) kartano Pyhtäällä ja Peippolan kartano Elimäellä. Yhtiö hoiti Stockforsin kartanon noin 70 hehtaarin viljelysmaita 1970-luvulle saakka.

Baumgartner oli vuoteen 1916 mennessä kivunnut yhtiön suurimmaksi omistajaksi, hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi. Seuraavien runsaan 20 vuoden aikana hän vahvisti omistustaan entisestään. Hän omisti 81 prosenttia osakekannasta 1920 ja peräti 99,5 prosenttia 1940. Koska Stockforsin osakkeenomistus oli vahvasti keskittynyt, yhtiökokous jäi käytännössä muodolliseksi. Sama koski hallitusta, joka oli epämuodollisissa neuvotteluissa lähinnä neuvoa-antava elin. Valta ja vastuu keskittyivät hallituksen puheenjohtajan käsiin.

Baumgartner oli yritysjohtajana rohkea vastuunkantaja, mutta myös varovainen ja kaukonäköinen. Nämä adjektiivit toistuivat 1920- ja 1930-luvulla usein myös tilintarkastuskertomuksissa. Merkkinä rohkeudesta aikalaiset pitivät Baumgartnerin näennäisen pikaisia päätöksiä suuria hankintoja tehtäessä, kuten ostettaessa Teijon ruukkia 1934–1936, Mustion ruukkia 1936 sekä Näsen, Sköldvikin ja muiden herraskartanoiden maaomaisuuksia.

Stockforsin tehdas oli valmistuessaan 1902 yksi maan suurimmista puuhiomoista. Tehtaan konekannan koostumusta muutettiin ensimmäisen neljänkymmenen vuoden aikana lähinnä kahdessa vaiheessa 1909–1911 ja 1926–1932. Ensimmäisessä vaiheessa muutokset olivat pääasiassa määrällisiä, toisessa vaiheessa tehtiin joitakin huomattavia laadullisia parannuksia ja teknisiä rationalisointeja, jolloin Stockfors otti kiinni aiemman teknisen jälkeenjääneisyytensä. Tämän jälkeen Stockfors oli Suomen Puuhiomoyhdistyksen kuivahiokkeen tuottajien joukossa omaa luokkaansa. Yhtiö vastasi ennätysvuonna 1937 yksin runsaasta 54 prosentista yhdistyksen kuivahiokkeen laskutuksesta.

Tuotanto häiriintyi monin tavoin sotavuosina 1939–1945, mutta vuoden 1946 toimintakertomuksessa toiminnan sanotaan jo olevan ”normaalia”. Yhtiöllä oli tuolloin hyvät valmiudet aloittaa mittava tuotantokapasiteetin maksimointi, joka toteutettiinkin menestyksellisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Vuorineuvos Baumgartner jätti Stockforsin toimitusjohtajan tehtävät 1940 heikentyneen terveytensä takia. Yrityksensä todellisen ylimmän johdon hän piti kuitenkin käsissään aina kuolemaansa saakka 1946. Stockforsin osake-enemmistö päätyi valtataistelun jälkeen 1985 Enso-Gutzeitille.

Leonard Baumgartner puolisoineen omistautui laajalti mutta asiasta suurempaa melua pitämättä kulttuuri- ja hyväntekeväisyystoiminnan tukemiseen. Tästä toiminnasta todistavat Barnes By -niminen hoitokoti, Loviisan kaupungin historia I–III sekä Åbo Akademille lahjoitettu saksan kielen professuuri. Myös Norden-yhdistys sekä Pyhtään seurakunta ja vapaapalokunta saivat tukea eri muodoissa.

Stockfors Patruunantalo

Patruunantalo Stockfors

Harjuntie 111, 49270 Pyhtään kirkonkylä
Puh: +358 40 187 8752
info@patruunantalo.fi

Voit ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai oheisella lomakkeella.
Pyydä tarjous, kysy lisätietoja, tee varaus tai anna palautetta.
Palvelemme mielellämme.